Discussion:
bensa/etanoli vs. diesel/biodiesel
(too old to reply)
Petteri Soikkonen
2005-08-24 06:57:00 UTC
Permalink
Jos öljyn hinta kasvaisi samaa vauhtia kuin mitä se on kasvanut viime
vuosien aikana, jossain vaiheessa vaihtoehtoiset polttoaineet tulisivat
kannattavammaksi valmistaa ja myydä.

Jos niin kävisi, niin miten bensa- ja dieselautot eroavat toisistaan
tässä suhteessa, eli kuinka pienillä/isoilla muutoksilla nykyaikaisen
bensa-auton saisi muutettua etanoliautoksi vs. dieselauton biodieselautoksi?

Suhteessa vielä etanolin hinta vastaan biodieselin hinta, eli siis miten
polttoaineet eroaisivat hinnaltaan toisistaan? Valtio tietysti
valmisteverottaisi kyseisiä polttoaineita eri suhteessa, mutta niiden
vaikutuksen voisi jättää laskelmista tässä vaiheessa pois.

Miten autoilla pärjäisi Suomen talvessa?

Petteri
Ilkka Salmenius
2005-08-24 07:30:16 UTC
Permalink
Post by Petteri Soikkonen
Jos niin kävisi, niin miten bensa- ja dieselautot eroavat toisistaan
tässä suhteessa, eli kuinka pienillä/isoilla muutoksilla nykyaikaisen
bensa-auton saisi muutettua etanoliautoksi vs. dieselauton
biodieselautoksi?

Maaliskuun Tuulilasi-lehdessä oli juttua Fortumin Porvooseen rakenteilla
olevasta biodiesel laitoksesta. Laitos valmistuu vuonna 2007.
Keskieuroopassa on jo muutaman vuoden ajan myyty RME:tä, joka on metanolilla
esteröityä rypsiöljyä. Se on kuitenkin melko agressiivista muoviosille,
eivätkä kaikki valmistajat salli sen käyttöä dieseleissään.
Talviominaisuudet ovat myös heikot.

Fortun on kehittänyt oman biodieselin, jota kutsutaan NEx TBL:ksi. Sitä
voidaan tuottaa sekä eläin että kasvirasvoista. Raakaaineeksi käy vallan
mainiosti myös jäterasvat. Fortumin mukaan heidän biodieseliä voidaan
käyttää sellaisenaan kaikissa diesel-autoissa. Lisäksi sen talviominaisuudet
vastaavat normaalia talvidieseliä. Biodieselissä ei ole olleenkaan pitkiä
parafiinisia jakeita, joten se tuottaa vähemmän typenoksideja ja
hiukkaspäästöjä. Kaiken muun lisäksi sen setaaniluku on huimat 84-99. Noin
korkalla setaaniluvulla palaminen on täydellisempää => teho kasvaa, kulutus
laskee ja hiukkasia syntyy vähemmän.

Valio ei kuitenkaan myönnä tuolle mitään verohelpotuksia, joten koko
tuotanto markkinoidaan keskieurooppaan. Mutta jos dieselin hinta nousee
tuonne 1,20 euron hujakoille, niin biodiesel kannattaisi ilman verotukiakin.

Me diesel-kuskit voimme olla aika levollisin mielin tulevaisuuden suhteen.

t. Ilkka
Ilkka Salmenius
2005-08-24 07:32:17 UTC
Permalink
Post by Petteri Soikkonen
Jos niin kävisi, niin miten bensa- ja dieselautot eroavat toisistaan
tässä suhteessa, eli kuinka pienillä/isoilla muutoksilla nykyaikaisen
bensa-auton saisi muutettua etanoliautoksi vs. dieselauton
biodieselautoksi?

Maaliskuun Tuulilasi-lehdessä oli juttua Fortumin Porvooseen rakenteilla
olevasta biodiesel laitoksesta. Laitos valmistuu vuonna 2007.
Keskieuroopassa on jo muutaman vuoden ajan myyty RME:tä, joka on metanolilla
esteröityä rypsiöljyä. Se on kuitenkin melko agressiivista muoviosille,
eivätkä kaikki valmistajat salli sen käyttöä dieseleissään.
Talviominaisuudet ovat myös heikot.

Fortun on kehittänyt oman biodieselin, jota kutsutaan NEx TBL:ksi. Sitä
voidaan tuottaa sekä eläin että kasvirasvoista. Raakaaineeksi käy vallan
mainiosti myös jäterasvat. Fortumin mukaan heidän biodieseliä voidaan
käyttää sellaisenaan kaikissa diesel-autoissa. Lisäksi sen talviominaisuudet
vastaavat normaalia talvidieseliä. Biodieselissä ei ole olleenkaan pitkiä
parafiinisia jakeita, joten se tuottaa vähemmän typenoksideja ja
hiukkaspäästöjä. Kaiken muun lisäksi sen setaaniluku on huimat 84-99. Noin
korkalla setaaniluvulla palaminen on täydellisempää => teho kasvaa, kulutus
laskee ja hiukkasia syntyy vähemmän.

Valtio ei kuitenkaan myönnä tuolle mitään verohelpotuksia, joten koko
tuotanto markkinoidaan keski-Eurooppaan. Mutta jos dieselin hinta nousee
tuonne 1,20 euron hujakoille, niin biodiesel kannattaisi ilman verotukiakin.

Me diesel-kuskit voimme olla aika levollisin mielin tulevaisuuden suhteen.

t. Ilkka
Ari H
2005-08-24 07:47:03 UTC
Permalink
Post by Ilkka Salmenius
Valtio ei kuitenkaan myönnä tuolle mitään verohelpotuksia, joten
koko tuotanto markkinoidaan keski-Eurooppaan. Mutta jos dieselin
hinta nousee tuonne 1,20 euron hujakoille, niin biodiesel
kannattaisi ilman verotukiakin.
Onko mitään puoluetta joka olisi edes vihjannut että kotimaisen
raaka-aineen osuuden lisääminen liikennepolttoaineissa olisi niin
hyvä juttu että sen tukemiseksi kannattaisi ajaa jopa verotuksen
muuttamista myös VVM:n pyhistä pyhimmän eli autojenja liikenteen
verotuksen osalta?

(Ryhmiä lisätty, follarit asetettu)
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
Toni
2005-08-24 07:47:39 UTC
Permalink
Post by Ilkka Salmenius
Fortun on kehittänyt oman biodieselin, jota kutsutaan NEx TBL:ksi. Sitä
voidaan tuottaa sekä eläin että kasvirasvoista. Raakaaineeksi käy vallan
mainiosti myös jäterasvat. Fortumin mukaan heidän biodieseliä voidaan...
Sellainen muuten tästä, että Fortumin toimista on ollut jonkun verran
kinaa asiantuntijatasollakin. Kriitikoiden mielestä Fortumin systeemi on
liian kallis, sekä tuottaa päästöjä lähes yhtä paljon kuin
normi-dieselin polttaminen. Eli kriittisten mielestä kyseistä litkua ei
voisi "bio"ksi kutsua.

Ehkäpä tuo isompi voimala on sitten parempi noin luonto-mielessäkin,
mutta tällaista liikettä siis pinnan alla on ollut.
Tapio Viljava
2005-08-24 11:43:53 UTC
Permalink
Post by Toni
Sellainen muuten tästä, että Fortumin toimista on ollut jonkun verran
kinaa asiantuntijatasollakin. Kriitikoiden mielestä Fortumin systeemi on
liian kallis, sekä tuottaa päästöjä lähes yhtä paljon kuin normi-dieselin
polttaminen. Eli kriittisten mielestä kyseistä litkua ei voisi "bio"ksi
kutsua.
Kummia asiantuntijoita. Mikä on "liian kallis", jos valmistaja on kyseisen
investoinnin valmis tekemään.

Mitä tulee päästöihin, mitään olennaisia eroja ei tietenkään ole, eikä se
ole mikään argumentti biodieselin puolesta. Bio tarkoittaa biologista, eli
ei raakaöljystä tehtävää. Vitsi on siinä, että käytetään uusiutuvia
raaka-aineelähteitä, jolloin ympäristön hiilidioksidikuorma ei lisäänny,
koska hiilidioksidi kiertää, eli raaka-ainekasvit sitovat sen kasvaessaan
takaisin.

Tapsa
Toni
2005-08-24 13:46:19 UTC
Permalink
Post by Tapio Viljava
Kummia asiantuntijoita. Mikä on "liian kallis", jos valmistaja on kyseisen
investoinnin valmis tekemään.
En tähän hätään tiedä, kuinka paljon rahaa laittaa itse fortum, ja
kuinka paljon tahot - vaikapa Tekes. Saattaa kyllä hyvinkin olla että
talouspuoli on jo paranemassa. Toisaalta saattaa olla että hommaa
tehdään heikolla kannattavuusasteella pelkän imagon takia.
Post by Tapio Viljava
Mitä tulee päästöihin, mitään olennaisia eroja ei tietenkään ole, eikä se
ole mikään argumentti biodieselin puolesta. Bio tarkoittaa biologista, eli
Kritisoitiin siis sitä että tässä Fortumin systeemissä käytetään
energiaa tai kemikaaleja (tai jotain tällaista, en enää ko. lehtijuttua
muista) huomattavan paljon verrattuna RME-teknologiaan. Siten Fortumin
biopolttoaineen ympäristövaikutus oli aika suuri. RME:n tuotannossa
päästään paljon pienemmällä ympäristövaikutuksella. Tokihan Fortuminkin
tavaraa voi hyvillä mielin kutsua bio-polttoaineeksi.
Toni
2005-08-24 07:35:38 UTC
Permalink
Post by Petteri Soikkonen
Jos niin kävisi, niin miten bensa- ja dieselautot eroavat toisistaan
tässä suhteessa, eli kuinka pienillä/isoilla muutoksilla nykyaikaisen
bensa-auton saisi muutettua etanoliautoksi vs. dieselauton
biodieselautoksi?
Kumpikin muutos onnistuisi itse asiassa aika helposti. Metyloituja
rasvahappoja pystyvät nykydiiselit käyttämään, ja käyttävätkin.
Vanhemmissa diesel-koneissa tiivisteet voivat kärsiä. Euroopassa
biodiiseliä on saatavilla usealtakin huoltoasemalta. Kys. biodiiseli
jähmettyy kylmässä helpommin kuin normidiisseli, tavallisen ja biolitkun
seoksella voi kyllä ajaa talven läpi.

Etanoli sopisi bensakoneiden korvikkeeksi, polttoainelitrasta saatava
teho on tosin pienempi. Etanoli ei jähmety kylmässäkään, mutta sen
hyörynpaine on pienempi joten kylmäkäynnistys voi muuttua hankalaksi.
Etanolilla ajettaessa puristussuhdetta voitaisiin nostaa, ja tämä toisi
osan menetetystä tehosta takaisin. Käytännön ongelmat viina-autolle on
siis tuo kylmäkäynnistys ja saattaisihan jotain tiivisteiden kesto- sekä
korroosio-ongelmia ilmaantua. Ongelmat korjaantuisivat varmaan
tiivisteiden tsekkauksella, ja ehkä pienellä lisäaineella etanolin
sekaan. Nykyäänkin tuolla rapakon toisella puolen etanolia käytetään
bensan lisäaineena.
Post by Petteri Soikkonen
Suhteessa vielä etanolin hinta vastaan biodieselin hinta, eli siis miten
Biodiesel taitaa olla kilpailukykyinen normidieselin kanssa hinnan
puolesta. Biodieseliä ei Suomessa pystyttäisi tuottamaan tarpeeksi
vaikka kaikki pellot valjastettaisiin käyttöön. Yleisimmin biodieseliä
tuotetaan pienillä laitoksilla maaseudulla, esim:
http://www.limetti.fi/biodiesel/

Etanolin tuottaminen käymisteitse ja tislaamalla vaatii halpaa energiaa.
Jos etanolin tislauksessa käytetään polttoaineena öljyä, ei hommassa
oikein järkeä enää ole. Ydinsähkö korjaa tätä, mutta ydinsähköä vastaan
pitää taistella kun se on paha nykyeuroopassa. Paljon tutkitaan myös
muita keinoja erottaa etanolia vedestä, ehkäpä sieltä sitten tulee
jotain asiaa helpottavaa. Suomalaisittain ongelma on myös suhtautuminen
viinaan, jos maatiloilla alettaisiin tuottamaan etanolia, ei ensimmäinen
tuottajasukupolvi paljoa selvää päivää näkisi.
Tapio Viljava
2005-08-24 11:46:48 UTC
Permalink
Post by Toni
Etanolin tuottaminen käymisteitse ja tislaamalla vaatii halpaa energiaa.
Jos etanolin tislauksessa käytetään polttoaineena öljyä, ei hommassa
oikein järkeä enää ole.
Ei ehkä niin, mutta entäs jos käytetään sitä etanolia? Ei se nyt läheskään
kokonaan kulu omaan tislaamiseensa.
Post by Toni
Suomalaisittain ongelma on myös suhtautuminen viinaan, jos maatiloilla
alettaisiin tuottamaan etanolia, ei ensimmäinen tuottajasukupolvi paljoa
selvää päivää näkisi.
Heh!

Tapsa
Toni
2005-08-24 13:55:34 UTC
Permalink
Post by Tapio Viljava
Post by Toni
Etanolin tuottaminen käymisteitse ja tislaamalla vaatii halpaa energiaa.
Jos etanolin tislauksessa käytetään polttoaineena öljyä, ei hommassa
oikein järkeä enää ole.
Ei ehkä niin, mutta entäs jos käytetään sitä etanolia? Ei se nyt läheskään
kokonaan kulu omaan tislaamiseensa.
Totta, mutta etanoli silti lienee aika kallista. Puu, hake tai pelletti
voisi olla polttoaineena sieltä halvemmasta päästä. Toisaalta, miksei
sitten kehitettäisi pellettiautoa, jos se kerran on halpaa :).
Häkäpöntöt takaisin! Realisisempi idea olisi hybridiauto
Stirling-moottorilla.

Yksi keino muuten erottaa etanolia vedestä on tehdä se membraaneilla
jotka päästävät etanolia lävitseen, mutta pitävät veden sisällään.
Tällaisella systeemillä päästää parempaan tulokseen muutenkin, etanolin
poistuessa se ei pääse tappamaan hiiva ja lopettamaan käymistä. En ole
seurannut, onko tällä tieteenhaaralla päästy eteenpäin.
T-T
2005-08-25 05:24:30 UTC
Permalink
Post by Toni
Totta, mutta etanoli silti lienee aika kallista. Puu, hake tai pelletti
voisi olla polttoaineena sieltä halvemmasta päästä. Toisaalta, miksei
sitten kehitettäisi pellettiautoa, jos se kerran on halpaa :).
Häkäpöntöt takaisin! Realisisempi idea olisi hybridiauto
Stirling-moottorilla.
Taisi noissa entisajan häköpönttö autoissa käynnistyminen olla hitaanlaista.
Eivät lähteneet ihan suoraan avaimesta käyntiin kuten nykyauto.

Biokaasu on myös yksi vaihtoehtoinen polttoaine. Kaatopaikat tuottavat sitä
nykyäänkin taivaan tuuliin suuria määriä. Eräs asiantuntija sanoi, että
Helsingin kaatopaikkakaasut riittäisivät hyvin kaikkiin Helsinkin busseihin
(jos vain niin haluttaisiin).

Kyllähän sitä biokaasua voi ihan kotikonsteihin tuottaa. Kyllä esim.
nurmikkojäte lähtee suht. nopeasti käymään pytyssä ja tuottamaan biokaasua.
Siihen vain tarvittavat venttiilit (ja sopivan vakaa ympäristön lämpötila)
niin a'vot omatekoinen biokaasulaitos on valmis. Näin kerran erään tekemät
piirrustukset ja suunnitelmat kys. aiheesta omakotikäyttöön.
Tapio Viljava
2005-08-25 14:30:33 UTC
Permalink
Yksi keino muuten erottaa etanolia vedestä on tehdä se membraaneilla jotka
päästävät etanolia lävitseen, mutta pitävät veden sisällään. Tällaisella
systeemillä päästää parempaan tulokseen muutenkin, etanolin poistuessa se
ei pääse tappamaan hiiva ja lopettamaan käymistä. En ole seurannut, onko
tällä tieteenhaaralla päästy eteenpäin.
Onnistuu kyllä, mutta isossa laitoksessa, jollaisesta tässä olisi kyse,
tarvittaisiin aivan järjettömiä kalvopinta-aloja. Eikä se energiatta onnistu
kalvoerotuskaan, "ilmaisia lounaita" ei ole. Tarvittavan paineen tekemiseen
kuluu se energia. Tosin, kun toimitaan matallissa lämpötiloissa,
energiankäytön hyötysuhde on parempi kuin tislauksessa.

Tapsa

Jukka Töyrylä
2005-08-25 06:51:24 UTC
Permalink
Post by Tapio Viljava
Post by Toni
Etanolin tuottaminen käymisteitse ja tislaamalla vaatii halpaa energiaa.
Jos etanolin tislauksessa käytetään polttoaineena öljyä, ei hommassa
oikein järkeä enää ole.
Ei ehkä niin, mutta entäs jos käytetään sitä etanolia? Ei se nyt läheskään
kokonaan kulu omaan tislaamiseensa.
No jos kasvipohjalta lähdetään, niin käymisestä jää mäski, jota polttamalla
saadaan jonkin verran käyttökelpoista energiaa.

Esim. paperiteollisuuden suljetuissa prosesseissa saadaan energiaa jopa ulos
myytäväksi ja samoissa prosesseissa sitä tikkuviinaa ennen tehtiin.
--
Jukka T
http://faq.varas.to/
Toni
2005-08-25 09:19:44 UTC
Permalink
Post by Jukka Töyrylä
No jos kasvipohjalta lähdetään, niin käymisestä jää mäski, jota polttamalla
saadaan jonkin verran käyttökelpoista energiaa.
Se kun vaan pitäisi jollain kuivata. Tuollaista mössöä lienee aika
hankala puristaakin kuivaksi. Mutta kieltämättä yksi vaihtoehto.
Post by Jukka Töyrylä
Esim. paperiteollisuuden suljetuissa prosesseissa saadaan energiaa jopa ulos
myytäväksi ja samoissa prosesseissa sitä tikkuviinaa ennen tehtiin.
Viinaa saatiin sulfiittikeiton yhteydessä, joka Suomesta on loppunut
ympäristösyistä suurimmaksi osaksi 70 ja 80-luvuilla.

Paperikone ja mekaaninen massa (jota nykyään koitetaan tehdä yhä
enemmän) syövät paljon sähköä. Sellutehdas kyllä tuottaa sähköä, mutta
sellutehtaita on paljon paperitehtaita vähemmän. Eli ylijäämä-sähköä ei
oikein tule. ja sitäpaitsi puun aineksia siellä sellutehtaassa
poltetaan. Jos haluttaisiin, miksei tehtäisi samanlaista voimalaa
polttamaan suoraan pölkkyä?
Antti Melamies
2005-08-24 10:04:04 UTC
Permalink
Post by Petteri Soikkonen
Jos öljyn hinta kasvaisi samaa vauhtia kuin mitä se on kasvanut viime
vuosien aikana, jossain vaiheessa vaihtoehtoiset polttoaineet
tulisivat
Post by Petteri Soikkonen
kannattavammaksi valmistaa ja myydä.
Jos niin kävisi, niin miten bensa- ja dieselautot eroavat toisistaan
tässä suhteessa, eli kuinka pienillä/isoilla muutoksilla nykyaikaisen
bensa-auton saisi muutettua etanoliautoksi vs. dieselauton
biodieselautoksi?
Post by Petteri Soikkonen
Suhteessa vielä etanolin hinta vastaan biodieselin hinta, eli siis miten
polttoaineet eroaisivat hinnaltaan toisistaan? Valtio tietysti
valmisteverottaisi kyseisiä polttoaineita eri suhteessa, mutta niiden
vaikutuksen voisi jättää laskelmista tässä vaiheessa pois.
Miten autoilla pärjäisi Suomen talvessa?
Ruotsissahan on myynnissä E85-polttoaine joka on 85% etanolia ja loput
bensiiniä ja lisäaineita. Tuo 15% lisäaineistus varmaankin helpottaa
kylmäkäynnistystä jonka vaikeudesta jo mainittiin puhtaalla etanolilla,
koska se ei halua höyrystyä kylmänä. Turposaapistit tykkää tuosta
E85-tavarasta koska oktaaniluku on sadan paremmalla puolella ja näin
voidaan käyttää suurempia ahtopaineita ja saada suurempi teho.

Vanhalla tekniikalla tehty dieselauto käy melkein millä vaan kunhan se
saadaan toimitettua ruiskutuspumpulle. Jenkeissä ajelevat esim
käytetyllä ranskanpottujen keittoöljyllä. Tämä tosin vaatii
erikoisratkaisuja polttoainejärjestelmään, kuten esim. lämmityksen jotta
öljy ei jähmety polttoaineputkistoon.

Esim. www.greasecar.com
--
Antti Melamies
PS. Poista osoitteesta s-kirjain niin maili tulee perille
Antti Ryhänen
2005-08-24 11:10:44 UTC
Permalink
Post by Antti Melamies
Vanhalla tekniikalla tehty dieselauto käy melkein millä vaan kunhan se
saadaan toimitettua ruiskutuspumpulle. Jenkeissä ajelevat esim
käytetyllä ranskanpottujen keittoöljyllä. Tämä tosin vaatii
erikoisratkaisuja polttoainejärjestelmään, kuten esim. lämmityksen jotta
öljy ei jähmety polttoaineputkistoon.
Esim. www.greasecar.com
--
Antti Melamies
PS. Poista osoitteesta s-kirjain niin maili tulee perille
Ei saa unohtaa suoraa kasviöljyvaihtoehtoa!
Itelläni on suunnitteilla Pajeron muuttaminen puhdasta kasviöljyä
käyttäväksi. Lämmitetyt tankki, putket ja suodatin, ohjausventtiilit ja
siinä se. Öljyä tulee omilta rypsipelloilta aivan tarpeeksi autoihin ja
mökin lämmitykseen. Veroahan tuosta pitää ilmeisesti maksaa n. 36 c/litra,
jos autossa käyttää.
Hakusanaksi svo (straight vegetable oil tms.) tai wvo (waste vegetable oil)
niin löytyy tietoa.

-AR
T-T
2005-08-24 11:15:14 UTC
Permalink
Post by Antti Ryhänen
Ei saa unohtaa suoraa kasviöljyvaihtoehtoa!
Itelläni on suunnitteilla Pajeron muuttaminen puhdasta kasviöljyä
käyttäväksi. Lämmitetyt tankki, putket ja suodatin, ohjausventtiilit ja
siinä se. Öljyä tulee omilta rypsipelloilta aivan tarpeeksi autoihin ja
mökin lämmitykseen. Veroahan tuosta pitää ilmeisesti maksaa n. 36 c/litra,
jos autossa käyttää.
Tuo vero on tosiaan täysin ylimääräinen rankaisu. Biodisel.fi mukaan
yrittävät saada vapautusta pientuotannolle, toivotaan, että menee läpi.
Mutta valtion rahan ahneuden tuntien, saattaa olla vaikeaa.

Kyllähän tuolla olisi työllistävä vaikutus, jos kotimainen biodieseltuotanto
lähtisi käyntiin. Tosin laitteisto kustannukset ovat melko korkeat, luokkaa
13000e.
Tuli noihin tutustuttua Tampereella tämän kesän näyttelyissä. Mikäli tuo
vero lähtisi pois, tulisi biodieselille todellinen kilpailuetu ja laitteisto
kulut olisi suht nopeasti kuolletettu.
Antti Ryhänen
2005-08-24 12:32:05 UTC
Permalink
Post by T-T
Kyllähän tuolla olisi työllistävä vaikutus, jos kotimainen biodieseltuotanto
lähtisi käyntiin. Tosin laitteisto kustannukset ovat melko korkeat, luokkaa
13000e.
Tuli noihin tutustuttua Tampereella tämän kesän näyttelyissä. Mikäli tuo
vero lähtisi pois, tulisi biodieselille todellinen kilpailuetu ja laitteisto
kulut olisi suht nopeasti kuolletettu.
Niin, laitteisto biodieselin tekemiseen maksaa juu. Puristin maksaa pari
tonnia ja se käsittelyvärkki kolme-neljä tonnia. Esimerkiksi tuolta löytyy:
http://www.biodieselsolutions.com/products/summary.asp Tuommoisen pari
säiliötä ja pumpun venttiileineen käsittävän värkin tekee itse halvalla,
netissä on esimerkkejä pilvin pimein. Ehkä kaupallisella vehkeellä päästään
laadukkaampaan lopputulokseen, tiedä häntä.
Mutta suoran kasviöljyn käyttämiseen ei tarvita kuin puristin, jos rypsi on
valmiina ja muutokset autoon, jotka eivät itse tehtyinä paljon maksa. Itse
öljylle ei tarvitse tehdä muuta kuin suodattaa. Ei metanolikustannuksia, ei
lipeää, ei käsittelylaitteistoa. Toimii se suora kasviöljy siellä dieselissä
siinä missä biodieselkin.

-AR
Tapio Viljava
2005-08-24 11:38:18 UTC
Permalink
Post by Petteri Soikkonen
Jos öljyn hinta kasvaisi samaa vauhtia kuin mitä se on kasvanut viime
vuosien aikana, jossain vaiheessa vaihtoehtoiset polttoaineet tulisivat
kannattavammaksi valmistaa ja myydä.
Justiin kuulin, että jo nykyisillä raakaöljyn hinnoilla alkaisi kannattaa
tehdä bioetanolia bensan korvikkeeksi. Laitoksia on myös jo suunnitteilla
ellei peräti rakenteilla Euroopassa.

Tapsa
Loading...