Discussion:
Nakkien kypsentäminen
(too old to reply)
Petro Simonen
20 vuotta sitten
Permalink
Hauska otsikko, joka varmasti sopii tänne, kuin nenä päähän.

Mutta hassun aiheen kysymyksenä on nakkien kuumentaminen mikrouunissa.
Aiheesta ja tulevasta selvityksestä huolimatta kysyn tätä ihan tosissani :-D

Eli kun pistän nakit rinnakkain lautaselle "IIII" niin keskimmäiset ei
oikeen lämpeä. Mutta jos pistän ne peräkkäin niin, että ne muodostavat
O-kirjaimen, niin sitten ne lämpeävät todella nopeasti ja samalla
"hitsautuvat" päistään toisiinsa kiinni niin, että siitä tulee aika kestävä
ketju.

Tästä ajattelin sitten lisää, että tuossahan tapahtuu niin, että nakit
muodostavat käämin ja makkaroihin vaikuttaa jonkinlainen jännite. Koska
nakit vielä hitsaantuvat yhteen, niin jännite ja virta pitää olla jokseenkin
suuri.

Nyt sitten tässä alko jotenkin epäilyttämään muutama asia. Eikös tuossa
tapahdu teoriassa niin, että kun "nakkikäämiin" tulee jännite, niin ruoassa
alkaa tapahtumaan elektrolyysi. Nyt kiinostaisi tietää, että mitähän kaikkea
aineita tällaisen elektrolyysin tuloksena syntyy? Ainakin "vetyleikeissä"
veden pinnalle syntyy kaikenmaailman sakkaa. Tietenkin elektrodit ovat
epäjaloja, mutta niillä jaloimmillakin metalleilla jotain ihme mönnää veteen
tulee. Onkohan tuossa käämilämmittämisessä mitään oikeaa riskiä; pitäiskö
sittenkin valita keittotavaksi esim. liedellä lämmittäminen.
Tauno Voipio
20 vuotta sitten
Permalink
...
Nakit ovat pitkiä mikroaaltouunin käyttämällä taajuudella: käämi-
idea ei toimi.

Suuresta taajuudesta johtuen ei elektrolyysiä ehdi tapahtua, kun
virta vaihtaa suuntaansa alinomaa, eivätkä komponentit ehdi liikkua
erilleen.

Mikriaaltouunin lämmitysvaikutus perusruu siihen, että nopeasti
vaihtuva kenttä heiluttaa sähköisesti epäsymmetrisiä vesimolekyylejä,
ja molekyylien heiluminen on juuri lämpöä.
--
Tauno Voipio
tauno voipio (at) iki fi
Hammaskejju
20 vuotta sitten
Permalink
Post by Tauno Voipio
Nakit ovat pitkiä mikroaaltouunin käyttämällä taajuudella: käämi-
idea ei toimi.
Mistäs tuo hitsaantuminen sitten johtuu? Voit kokeilla joskus vaikka omasa
uunissasi, niin näet, miten hienosti se toimii :) Ja kun tuota "hitsikohtaa"
katsoo tarkemmin, niin heti voi päätellä, mistä se johtuu. En oikein usko
siihenkään, että ne mirkoaallot löytävät sen nakin yhdyspisteen ja alkavat
lämmittää siitä enemmän, kuin muualta.
Post by Tauno Voipio
Suuresta taajuudesta johtuen ei elektrolyysiä ehdi tapahtua, kun
virta vaihtaa suuntaansa alinomaa, eivätkä komponentit ehdi liikkua
erilleen.
Meillä on sellainen teenhaudutus"lusikka", jossa on kaksi pientä ohuesta
metalliverkosta tehtyä puolipalloa, joidenka väliin tulee teepuru. Pallot
pysyvät kiinni päässä olevan jousen voimalla. Kun tuon häkertimen pistää
teekuppiin ja kupin mikrouuniin, niin tuo jousi lämpeää TODELLA kuumaksi. Ja
tuosta jousesta muodostuu sellainen n. 3...4 senttimetrin halkasijaltaan
oleva "käämi". Normaali metallilusikka ei lämpeä mikrossa ollenkaan.
Uunin ohjekirjassa kehotetaan pitämään lusikkaa kupissa lämmityksen ajan.

Mistä muuten johtuu sellainen, että vaikka mikroaallot tulevat uuniin
katosta, niin silti uuni lämmittää kakkein parhaiten pohjasta päin? Eli aina
alin osa ruokaa on kaikkein kuumin.
Post by Tauno Voipio
Mikriaaltouunin lämmitysvaikutus perusruu siihen, että nopeasti
vaihtuva kenttä heiluttaa sähköisesti epäsymmetrisiä vesimolekyylejä,
ja molekyylien heiluminen on juuri lämpöä.
Kun juttelen täysin peltieristetyssä hississä kännykkään, niin pystyn
juttelemaan. Puhelu tosin pätkii, mutta toimii kuitenkin. Miten sitten
mikrouuni voi olla niin idiottivarman tiivis, ettei yhtään
mikroaaltosäteilyä pääse ulos?
ariser
20 vuotta sitten
Permalink
Post by Hammaskejju
Mistäs tuo hitsaantuminen sitten johtuu? Voit kokeilla joskus vaikka omasa
uunissasi, niin näet, miten hienosti se toimii :) Ja kun tuota
"hitsikohtaa" katsoo tarkemmin, niin heti voi päätellä, mistä se johtuu.
En oikein usko siihenkään, että ne mirkoaallot löytävät sen nakin
yhdyspisteen ja alkavat lämmittää siitä enemmän, kuin muualta.
Kokeiles laittaa vaan kaksi nakkia peräkkäin lautaselle ja anna hanaa.
Saattaa "hitsaantua" silloinkin.
...
Oliskos jousi eri metallista tehty?
Post by Hammaskejju
Mistä muuten johtuu sellainen, että vaikka mikroaallot tulevat uuniin
katosta, niin silti uuni lämmittää kakkein parhaiten pohjasta päin? Eli
aina alin osa ruokaa on kaikkein kuumin.
Jos säteily heijastuu mikron pohjasta?
Post by Hammaskejju
Kun juttelen täysin peltieristetyssä hississä kännykkään, niin pystyn
juttelemaan. Puhelu tosin pätkii, mutta toimii kuitenkin. Miten sitten
mikrouuni voi olla niin idiottivarman tiivis, ettei yhtään
mikroaaltosäteilyä pääse ulos?
Kai sitä vähän pääseekin. Asiaa voi testata hauskalla ja turvallisella
tavalla (lue: Jackass-tyyli eli omalla vastuulla)

Ota Bluetooth-korvapalikka ja soita puhelu. Jemmaa puhelin olohuoneeseen ja
mene puhelu auki keittiöön mikron viereen seisomaan. Laita mikro täydelle
teholle (tyhjänä) ja käynnistä se. Jos mikro vuotaa niin sen saattaa kuulla
korvanapissa häiriöäänenä.
Kalevi Kasvi
20 vuotta sitten
Permalink
Post by ariser
Kai sitä vähän pääseekin. Asiaa voi testata hauskalla ja turvallisella
tavalla (lue: Jackass-tyyli eli omalla vastuulla)
Ota Bluetooth-korvapalikka ja soita puhelu. Jemmaa puhelin olohuoneeseen
ja mene puhelu auki keittiöön mikron viereen seisomaan. Laita mikro
täydelle teholle (tyhjänä) ja käynnistä se. Jos mikro vuotaa niin sen
saattaa kuulla korvanapissa häiriöäänenä.
Sainpa tästä idean, jonka tietysti heti testasin:

Laitoin GSM-puhelimen 66101 mikroon (en käynnistänyt mikroa) ja soitin
siihen toisesta puhelimesta.

Ei mitään ongelmia, hyvin tuntui puhelin mikrossa hälyttävän.

Onko nyt syytä huolestua, vuotaako mikro? vai onko taajuus vain niin paljon
eri että se lasin takana oleva verkko ei vaimenna liikaa?


PS. Ja en testaa mitä tapahtuu jos mikro on päällä ;-)
--
Kalevi Kasvi
Pasi Viheraho
20 vuotta sitten
Permalink
Post by Kalevi Kasvi
PS. Ja en testaa mitä tapahtuu jos mikro on päällä ;-)
Mix et?
Mika Niemi
20 vuotta sitten
Permalink
Post by Kalevi Kasvi
Laitoin GSM-puhelimen 66101 mikroon (en käynnistänyt mikroa) ja soitin
siihen toisesta puhelimesta.
Ei mitään ongelmia, hyvin tuntui puhelin mikrossa hälyttävän.
Onko nyt syytä huolestua, vuotaako mikro? vai onko taajuus vain niin paljon
eri että se lasin takana oleva verkko ei vaimenna liikaa?
Tähän kysymykseen on vastattu erinomaisen hyvin
Ari Sihvolan ja Ismo Lindellin kirjassa
"Sähkömagneettinen kenttäteoria 2. Dynaamiset kentät"
sivulla 117-118.

Ovessa on metalliritilä, jonka reikien halkaisija
voisi olla vaikkapa 1mm. Näitä voisi approksimoida
aaltoputkilla, joiden katkotaajuus on hyvin korkea.
Poikittaistason aaltoluvuksi alimmalle aaltomuodolle
saadaan n. 3142 1/m ja mikroaaltouunin taajuus
2,45GHz vastaa aaltolukua joka on paljon tämän
alapuolella.

Vaimennukseksi tulee n. 27000 dB/m eli jos
verkon paksuus on vaikkapa 1mm, säteily vaimenee
sillä matkalla 27dB eli putoaa noin tuhannesosaan.

No, oviverkkohan siis vaimentaa aivan yhtä hyvin
900Mhz, 1800Mhz kuin 2,45GHz säteilyä, joten
kännykän ei pitäisi toimia.

Ovi suljettuna mikroaaltouuni ei ole mikään
absoluuttinen faradayn häkki. Ovi ei sulkeutuessaan
muodosta galvaanista kontaktia vaan reunoille jää
raot joista säteily vuotaa riittävän hyvin että
kännykkä kuuluu.
Uunissa käytetyn säteilyn vuotaminen raoista
estetään oveen kytketyllä resonoivalla rakenteella.
Rakojen vieressä on ns. aaltoloukut, jotka ovat
neljännesaallon pituisten siirtojohdon pätkien
yhdistelmiä. Neljännesaallon matkallahan
impedanssi muuttuu, ja avoin piiri saadaan
näyttämään oikosululta. Aaltoloukut sulkevat
tehokkaasti raot 2,45GHz taajuudella, mutta
koska neljännesaallon rakenne on hyvin kapeakaistainen,
ei loukku toimi 900Mhz matkapuhelintaajuudella.

---

Tuo oli lähestulkoon sanasta sanaan lainattu
kirjasta, enkä itsekään ihan pohjimmiltaan vielä
joka sanaa ymmärrä, mutta smithin kartaa
käyttäneenä ymmärrän periaatteen.
Kirja taitaa olla sen verran vanha ettei
1800Mhz GSM:stä tai 3G:stä puhuta mitään.
Jos loukku on todella kapeakaistainen, noidenkin
luulisi kuuluvan uunin sisältä kun siinä on
kuitenkin vielä satoja megahertsejä välissä.

WLANista tai langattomasta hiirestä en ole
enää niinkään varma.
Ville Voipio
20 vuotta sitten
Permalink
Post by Mika Niemi
Vaimennukseksi tulee n. 27000 dB/m eli jos
verkon paksuus on vaikkapa 1mm, säteily vaimenee
sillä matkalla 27dB eli putoaa noin tuhannesosaan.
No, oviverkkohan siis vaimentaa aivan yhtä hyvin
900Mhz, 1800Mhz kuin 2,45GHz säteilyä, joten
kännykän ei pitäisi toimia.
Mikähän tuo on tuon kännykän linkkibudjetti? Nimittäin
27 dB:n vaimennus ei ole radiotekniikassa vielä mikään absoluuttinen
tae siitä, että kuso ei kulje. Lähellä tukiasemaa kännykän voisi
kuvitella selviävän tuosta.

Toisaalta 27 dB:ä pudottaa kyllä mikroaaltouunin säteilyn
lämpövaikutuksen viidessadasosaan, jolloin vaikutus painuu
samalle tasalle kännykän kanssa. Tosin harvempi painaa
korvaansa mikroaaltouunin oveen.

Näkisin, että jo tuo teoreettinen 27 dB:tä riittää hyvin
vaimennukseksi onnettomuuksien välttämisen kannalta. Sen sijaan
radiohäiriöiden välttämisen kannalta tuo voi olla hiukan turhan
vähän.
Post by Mika Niemi
Jos loukku on todella kapeakaistainen, noidenkin
luulisi kuuluvan uunin sisältä kun siinä on
kuitenkin vielä satoja megahertsejä välissä.
Neljännesaalto 2400 MHz:llä on jotain ihan muuta 1800 MHz:llä,
joten loukku ei tosiaan siellä kovin hyvin toimi. WLAN voisi
tosiaan olla hiljaisempi (pahus, mäkki ei mahdu pikku-uuniin),
samoin mätähammas.

Radiohiiristä taas on vaikeampi sanoa, ne kun voivat toimia
jossain ihan muualla (27 MHz).

- Ville
--
Ville Voipio, Dr.Tech., M.Sc. (EE)
Esa
20 vuotta sitten
Permalink
Post by Mika Niemi
Aaltoloukut sulkevat
tehokkaasti raot 2,45GHz taajuudella, mutta
koska neljännesaallon rakenne on hyvin kapeakaistainen,
ei loukku toimi 900Mhz matkapuhelintaajuudella.
Kokeilin niin, että GSM bluetooth HF päällä mikroon sisään.
Bluetoothillahan taajuus on juuri tuota luokkaa. GSM soitti mpkolmosta
ja ovi kiinni. Heti kun ovi napsahti kiinni alkoi pätkimään. Kuului
hyvin jos HF kuuloke oli ihan kiinni ovessa. n. 10 sentin päässä alkoi
pätkimään ja noin metrin päässä lakkasi kokonaan kuulumasta.

Esa
Matti Kaki
20 vuotta sitten
Permalink
In article <425d8b93$0$27694$***@news.song.fi>, ***@ebaana.net
says...
...
Ei ole syytä huolestua. Minkä merkkinen puhelin kun on tuollainen tyyppi?

Ilmiö selittyy sillä, että mikroaaltouunin ovi ei ole tiivis.
Siellä on pieni rako joka kiertää oven ympäri. Tämä rako on
"viritetty" aaltoloukuksi mikroaaltouunin taajuudelle ja estää
säteilyn pääsyn ulos. Joissain vanhoissa uuneissa asia oli
hoidettu niin, että reunasa oli "oikea" tiiviste. Tälllaisessa
tuskin känny toimii. Se verkko kyllä estää kännysignasalin kulun.

Matti Käki oh2bio
marska
20 vuotta sitten
Permalink
Post by ariser
Kai sitä vähän pääseekin. Asiaa voi testata hauskalla ja turvallisella
tavalla (lue: Jackass-tyyli eli omalla vastuulla)
Ota Bluetooth-korvapalikka ja soita puhelu. Jemmaa puhelin olohuoneeseen ja
mene puhelu auki keittiöön mikron viereen seisomaan. Laita mikro täydelle
teholle (tyhjänä) ja käynnistä se. Jos mikro vuotaa niin sen saattaa kuulla
korvanapissa häiriöäänenä.
Älä pliis käynnistä mikroa tyhjänä. Se voi mennä rikki, kun mikroaallot
ei löydä mitään lämmitettävää, ne palaa taikaisin kotiinsa eli
magnetroniin ja voi poksauttaa sen.

Marska
S
20 vuotta sitten
Permalink
...
Siis saako metallia muka laittaa mikroon?
Post by Hammaskejju
Mistä muuten johtuu sellainen, että vaikka mikroaallot tulevat uuniin
katosta, niin silti uuni lämmittää kakkein parhaiten pohjasta päin? Eli aina
alin osa ruokaa on kaikkein kuumin.
Kaipa se säteily heijastuu seinille ja sitä kautta pohjaan ja alakautta
takaisin.

<clip>

-S-
Hammaskejju
20 vuotta sitten
Permalink
Post by S
Siis saako metallia muka laittaa mikroon?
Miksi sitä ei saisi sinne laittaa? Onhan seinätkin metallia ;-)

Meidän mikron ohjeessa sanotaan lisäksi, että metalliesine (esim. lusikka)
eisaa olla kahta senttimetriä lähempänä uunin seinää tai ovea.
Muita metallisia asioita, joita ohjekirjassa mainitaan, ovat mm.
alumiinifolio, jota pitää käyttää sulatuksen aikana estämään mikroaaltojen
pääsy tiettyihin osiin. Esim. jonkun lihan kypsentämisessä kehotetaan
käyttämään foliota, ettei liha kypsy reunoiltaan liikaa. Samoin kaupan
valmisruokien, joissa käytetään pakkausena alumiinivuokaa, kehotetaan
venyttämään tuota rasiaa mahdollisimman avoimeksi.

Eriksen on kielletty kultareunaiset lautaset. Kerran vahinoggsa sellaisen
pistin uuniin. Tämän seurauksena alkoi reunat kipinöimään aika tavalla. Ei
muuta, kun vaihtamaan astia toisenlaiseksi.
S
20 vuotta sitten
Permalink
...
Jaahas, ilmeisesti mikrot ja ohjeet ovat vuosien mittaan muuttuneet.
Noin 15-vuotiaan Rosenlewin ohjeessa ehdottomasti kielletään
kaikenlaisten metallia sisältävien astioiden käyttö. Muistaakseni syyksi
oli mainittu se, etteivät säteet heijastuisi takaisin magnetroniin.

-S-
Jouni Saari
20 vuotta sitten
Permalink
Post by S
Post by S
Jaahas, ilmeisesti mikrot ja ohjeet ovat vuosien mittaan muuttuneet.
Noin 15-vuotiaan Rosenlewin ohjeessa ehdottomasti kielletään
kaikenlaisten metallia sisältävien astioiden käyttö.
Mun edellisessä yli 15-vuotiaassa Huskvarnan ohjeissa taas käskettiin
laittamaan esim kanankoiven päähän folioa.

Muistaakseni syyksi
Post by S
oli mainittu se, etteivät säteet heijastuisi takaisin magnetroniin.
Oli siellä tuokin varoitus. Siis ensin kiellettiin laittamasta metallia,
sitten käskettiin ruoanvalmistusohjeissa laittamaan folioa kiinni ruokaan
suojaamaan liikakuumennukselta. Erikseen muistaakseni varoitettiin
paperipussien sulkemiseen käytettävistä niiteistä ja alumiinilla
laminoidusta paperista. VOivat syttyä palamaan.

Ja lasagnet ym tuli aina lämmitettyä alumiinivuoassa, ei se uuni siitä
hajonnut..
Jouni Nordlund
20 vuotta sitten
Permalink
Post by Hammaskejju
Eriksen on kielletty kultareunaiset lautaset. Kerran vahinoggsa sellaisen
pistin uuniin. Tämän seurauksena alkoi reunat kipinöimään aika tavalla. Ei
muuta, kun vaihtamaan astia toisenlaiseksi.
Kokeilepa epäonnistunutta CD-R-levyä, vaikka vapun ohjelmanumerona :-)
--
Jouni Nordlund
Don't worry about people stealing an idea. If it's original,
you will have to ram it down their throats. - Howard Aiken
Matti Kaki
20 vuotta sitten
Permalink
In article <_Ww8e.225$***@read3.inet.fi>, ***@kiinnostaa.com.invalid
says...
...
Riippuu aivan mikrosta. Itselläni ei ollu kunnia sellaista mikroa
vielä omistaa johon voisi metallia pistää. Aina on salamoniut.

Voisikon tuon teesihdin kuumeneminen johtua siitä, että se on
vireessä mikroaaltouunin taajuudelle? Metallin molekyylit tosin
eivät taida helposti värähdellä kuumuutta tuottaen. Vai voivatko?
Tai sitten se vaan ottaa lämpöä ympäröivästä vedestä. Aika jännä.
Toisaalta kun tuollainen metallihäkkyrä on kiehuvassa vedessä niin
kyllä se aika kuumaksi siinä tulee. Noin apauttiarallaa 100 astetta
mikä on metallin lämpötilana hirmuisen kuuman tuntuinen. Vertaa esim.
80 asteisessa saunassa olevaan metalliesineeseen.

Matti Käki oh2bio
Petri Pajunen
20 vuotta sitten
Permalink
...
Eikö teesihdin(jousen) kuumeneminen sitten voi johtua johdesilmukkaan
indusoituneesta sähkövirrasta, vai olenko ymmärtänyt sähkömagneettisesta
induktiosta jotain oleellista väärin?
Muuttuva magneettikenttä indusoi sähkömotorisen voiman -> silmukkaan
syntyy sähkövirta -> silmukka kuumenee -> teenkeittäjä polttaa sormensa
ottaessaan teemukia mikrosta.

Jos haluaa tutkia tuota lämmöjohtumisteoriaa, niin voi laittaa pöydälle
mukiin kiehuvaa vettä ja lusikan sekä teesihdin siihen kuumenenemaan ja
kokeilla polttaako jompikumpi enemmän sormea.

Taitaa olla kyllä jo enempi fysiikkaryhmän aiheita tämä nakki-threadi.
Hammaskejju
20 vuotta sitten
Permalink
Post by Matti Kaki
Voisikon tuon teesihdin kuumeneminen johtua siitä, että se on
vireessä mikroaaltouunin taajuudelle? Metallin molekyylit tosin
Jotain tällaista ajattelin.. että se "jousen" koko olisi aallonpituudeltaan
sopiva.
Post by Matti Kaki
Toisaalta kun tuollainen metallihäkkyrä on kiehuvassa vedessä niin
kyllä se aika kuumaksi siinä tulee. Noin apauttiarallaa 100 astetta
Ei se teevesi kiehumispisteeseen siellä uunissa ole. Ja tuossa häkystimessä
on selkeästi tuo jousiosa kuumentunut, esim. varsiosa ei ole niin kuuma. Ja
toisaalta, kun koko systeemi on tehty ohuehkosta langasta.. paksuus ehkä. 3
mm, niin ei se pysty niin paljoa lämpöä johtamaan.
Petro Simonen
20 vuotta sitten
Permalink
Post by Matti Kaki
Voisikon tuon teesihdin kuumeneminen johtua siitä, että se on
vireessä mikroaaltouunin taajuudelle? Metallin molekyylit tosin
Jotain tällaista ajattelin.. että se "jousen" koko olisi aallonpituudeltaan
sopiva.
Post by Matti Kaki
Toisaalta kun tuollainen metallihäkkyrä on kiehuvassa vedessä niin
kyllä se aika kuumaksi siinä tulee. Noin apauttiarallaa 100 astetta
Ei se teevesi kiehumispisteeseen siellä uunissa ole. Ja tuossa häkystimessä
on selkeästi tuo jousiosa kuumentunut, esim. varsiosa ei ole niin kuuma. Ja
toisaalta, kun koko systeemi on tehty ohuehkosta langasta.. paksuus ehkä. 3
mm, niin ei se pysty niin paljoa lämpöä johtamaan.
Matti Junttila
20 vuotta sitten
Permalink
Post by Hammaskejju
Ei se teevesi kiehumispisteeseen siellä uunissa ole. Ja tuossa häkystimessä
on selkeästi tuo jousiosa kuumentunut, esim. varsiosa ei ole niin kuuma. Ja
Jep, se jousiosa kuumenee selkeästi enemmän, omaan teesihtiin tuli siihen
kieppiosaan teräksen päästövärit joten kuumana se käy, satoja asteita.

---
Nakit tosiaan (varsinkin jäiset jostain syystä) iskevät komeita kipinöitä
sopivasti aseteltuna,
ennätys vanhassa husovarnan uunissa on luokkaa 10mm :)


---
mzzj
Matti Kaki
20 vuotta sitten
Permalink
...
Alkaa olla kai ÄPY:n ilmestymisaiska. :-)

Tosiasiassa johtunee siitä, että mikrossasi on katossa pyörivä
antenni jonka keskellä on pienempienerginen kohta. Tätä on pyritty
joissain uuneissa (kuten omassani) poistamaan lisäämällä sivuun
toinen antenni mutta ei sekään tunnu täysin toimivan.

Matti Käki oh2bio
marska
20 vuotta sitten
Permalink
...
Kaveri kertoi paistaneensa nakkeja 230V:lla. Johdot nakin päihin ja
töpseli seinään. Mutta jos liian kauan paistaa, se poksahtaa ja tulee
kamala katku ja maku, jotta nakki menee syömiskelvottomaksi.
Huom! Tarinan kertoi kaveri, jonka jutuista suuri osa menee ns.
kaunokirjallisuuden puolelle, joten voi suhtautua varauksella. Enkä
missään tapauksessa suosittele kokeilemista kenellekään, on suurempiakin
vaaroja tuossa kuin nakin pilalle meno.

Marska
Mikko Lehtikanto
20 vuotta sitten
Permalink
Post by marska
Kaveri kertoi paistaneensa nakkeja 230V:lla.
Onnistuuhan tuo.

<http://ohmimakkara.tripod.com/>
--
Mikko Lehtikanto
Petri Juntunen
20 vuotta sitten
Permalink
Post by marska
Kaveri kertoi paistaneensa nakkeja 230V:lla. Johdot nakin päihin ja
töpseli seinään. Mutta jos liian kauan paistaa, se poksahtaa ja tulee
kamala katku ja maku, jotta nakki menee syömiskelvottomaksi.
Huom! Tarinan kertoi kaveri, jonka jutuista suuri osa menee ns.
kaunokirjallisuuden puolelle, joten voi suhtautua varauksella. Enkä
missään tapauksessa suosittele kokeilemista kenellekään, on suurempiakin
vaaroja tuossa kuin nakin pilalle meno.
Isäukko teki ohmimakkaraa joskus 70-luvun puolivälissä (sitä varten ne
isät ovat, opettavat lapsilleen hyödylliset elämäntaidot). Muistan mausta
sen verran, että se oli .. hmm .. kummallista.

Ja perinne jatkuu. Ohmimakkara on siirtynyt digiaikaan ja on löydettävissä
kyberavaruudesta mm. osoitteesta http://ohmimakkara.tripod.com/

En kehota minäkään syömään. Sai se yksi kerta 30 vuotta sitten riittää.
Omalle pojalle onkin sitten aivan muita temppuja varastossa :-)
--
petri
Tauno Voipio
20 vuotta sitten
Permalink
Post by marska
Kaveri kertoi paistaneensa nakkeja 230V:lla. Johdot nakin päihin ja
töpseli seinään. Mutta jos liian kauan paistaa, se poksahtaa ja tulee
kamala katku ja maku, jotta nakki menee syömiskelvottomaksi.
Huom! Tarinan kertoi kaveri, jonka jutuista suuri osa menee ns.
kaunokirjallisuuden puolelle, joten voi suhtautua varauksella. Enkä
missään tapauksessa suosittele kokeilemista kenellekään, on suurempiakin
vaaroja tuossa kuin nakin pilalle meno.
Tämä oli vanha sähköteekkarin pikaruoka: ohmimakkara, tosin
silloin 220 V:lla. Syötön kanssa on hyvä olla sarjassa suoja-
vastua, esim silitysrauta, niin eivät mene sulakkeet niin
usein.

Elektrodien kohta tahtoi palaa pahanmakuiseksi. Joku väitti,
että partaterät ovat haarukoita parempia suuremman pinta-
alan ansiosta.

HK:n kiekuralenkki taisi olla parasta materiaalia tuohon
käsittelyyn.
--
Tauno Voipio
tauno voipio (at) iki fi
Matti Kaki
20 vuotta sitten
Permalink
...
Tiedätkö ketään (edeleen elossa olevaa) joka olisi käyttänyt
kuparijohtoa elementteinä?

Matti Käki oh2bio
Tauno Voipio
20 vuotta sitten
Permalink
...
En. Teekkarikylässä käytettiin Hackmanin haarukoita tai veitsiä
(ruostumatonta terästä). Haarukan pinta on sen verran pieni, että
piikkien kohdat oli parasta jättää.

Ja tämähän tapahtui 60-luvulla, ennen mikroaaltouuneja.
--
Tauno Voipio OH2UG
tauno voipio (at) iki fi
Matti Henriksson
20 vuotta sitten
Permalink
...
Terveppä Tane ja muut,

Tuostapa hauska muisto mieleen.
Edesmennyt rehtorimme Pekka Simula Salpausselän yhteiskoulusta Lahdessa
demosi fysiikan tunnilla sähkömakkaran paistoa.
Taisi olla jotain 1963-64.
"Tämä on yksinkertainen mutta tehokas tapa keittää
nakkeja":banaanipistokkeet päihin ja toiset pistorasiaan.
Valokaarten sirinää nakin päissä ja poksahdus -ja reksi putsaili nakkiporoa
rintamuksiltaan.
(Keskikohta makkarasta oli kylläkin ihan syötävää..).
Opettava ja hauska fyssantunti.Vieläköhän opettajat viitsivät/uskaltavat .

-Matti
OH2MH
Antti Tanskanen
20 vuotta sitten
Permalink
Post by Matti Henriksson
Opettava ja hauska fyssantunti.Vieläköhän opettajat viitsivät/uskaltavat .
Kyllä ainakin 15 vuotta takaperin ja veikkaanpa, että vieläkin. Kävin -91
Helsingin kaupungin liikennealan ammattioppilaitoksen
raitiovaununkuljettajakurssin ja tuolloin Poutiaisen Eikka aloitti
sähköturvallisuusluentonsa lenkinkäristysdemonstraatiolla. Makkara oli
kuulemma kohtalaisen lähellä ihmisruumiin koostumusta. Demossa makkaran
päihin tuli muistaakseni jotkut letkunkiristimen tapaiset elektrodit ja
virtaa rajoitettiin Variacilla. Kypsää tuli n. 10 sekunnissa. Eikalla oli
vielä aina kertakäyttöastiat ja sinappituubi mukana salkussaan.

-Antti
Ilkka
20 vuotta sitten
Permalink
...
Letkunklemmarit olivat oivat pelit, hieman hitaat, mutta liitos oli
vahvavirtamiehen mieleen. Myös isot hauenleuat muotoiltuna sopiviksi
tuottivat riitävän tuloksen.

Lämmitettävän kohteen valintaan vaikutti maun lisäksi myös muoto.
Kiekura tuppasi kärähtämään sisäkurvin puolelta ja paksussa oli massaa
liikaa yhtä ruokailijaa silmälläpitäen. Siis ohut ja pitkä pölse valinnaksi.


Ilkka
Matti Kaki
20 vuotta sitten
Permalink
In article <YpV7e.384$***@read3.inet.fi>, ***@iki.fi.NOSPAM.invalid
says...
...
Mikroaaltouuni kyllä keksittiin 40-luvulla. Oli melkein kaksi
metriä korkea ja painoi 300 kiloa. Ei tainnut olla ihan joka
kodin vempain. Ensimmäinen yleisempään käyttöön suunnattu oli
lienee "Radarange" 50-luvun alkupuolella.

Failed to load image: http://www.ieee-virtual-museum.org/media/PCeqWuS2YYsB.jpg

Saksalaiset olivat käyttäneet mikroaaltouunia jo 30-luvulla.
Vasta 60-luvun puolen välin jälkeen alkoivat yleistyä kotona.
Tosin niitä ei tainnut silloinkaan pahemmin Suomessa olla. :-)

Matti Käki oh2bio
benetnasch
20 vuotta sitten
Permalink
Post by Matti Kaki
Mikroaaltouuni kyllä keksittiin 40-luvulla.
Saksalaiset olivat käyttäneet mikroaaltouunia jo 30-luvulla.
Mitenkä kummassa tämä on mahdollista? Kuitenkin käsittääkseni puhutaan
1900-luvusta? Tiesin kyllä, että saksalaiset ovat olleet tekniikan suhteen
edistyksellisiä, mutta että noinkin sitten :)

-b-
Matti Kaki
20 vuotta sitten
Permalink
In article <ctg8e.6310$***@reader1.news.jippii.net>, ***@address.com
says...
Post by benetnasch
Post by Matti Kaki
Mikroaaltouuni kyllä keksittiin 40-luvulla.
Saksalaiset olivat käyttäneet mikroaaltouunia jo 30-luvulla.
Mitenkä kummassa tämä on mahdollista? Kuitenkin käsittääkseni puhutaan
1900-luvusta? Tiesin kyllä, että saksalaiset ovat olleet tekniikan suhteen
edistyksellisiä, mutta että noinkin sitten :)
-b-
Tarkoitatko, että olisi pitänyt tarkentaa laittamalla sadat vuodet?
Tarkennetaan: 1940 -luvulla rakennettiin ensimmäinen varsinainen
mikroaaltouuni ja sakemannit oli(si)vat käyttäneet sitä 1930 -luvulla,

Magnetronin muuten keksi Albert Wallace Hull jo 1921.

Oskar Heil ja Agnesa Arsenjewa-Heil kokeilivat mikroaalloilla 1935.
Kaveri muuten kkeksi FET:in toimintapaeriaatteen. Liekö Oskari tehnyt
vaimolleen ensimmäisen mikroaaltouunin? Vai jäikö ajatusasteelle?

Matti Käki oh2bio
Tuomo Auer
20 vuotta sitten
Permalink
...
Huoh... Jos laite kerran keksittiin 1940-luvulla, niin miten sitä voitiin
käyttää jo 1930-luvulla. Väännetään sinulle rautalangasta. Jos
mikroaaltouunia olisi käytetty jo 1930-luvulla, niin miten se olisi keksitty
vasta 1940 luvulla?

Joka tapauksessa sivun http://www.gallawa.com/microtech/history.html mukaan
mikroaaltouunin keksijä on Percy Spencer, joka työskenteli Raytheonilla.
Hänen patenttihakemuksensa http://www.gallawa.com/microtech/history.html on
kirjattu vuonna 1945. Yleensä patentin saamisen ehtona on, että keksintö on
uusi. Jos menetelmä olsi ollut tunnettu jo 1930-luvulla, niin patenttia
tuskin olisi saatu.
Tuomo Auer
20 vuotta sitten
Permalink
...
Patentin linkki meni väärin. Tässä oikea
http://www.gallawa.com/microtech/MicrowavePatent.html

TA
Matti Kaki
20 vuotta sitten
Permalink
In article <d3t789$4hh$***@nyytiset.pp.htv.fi>, ***@poistatama.hut.fi
says...
...
Ilmeisesti kyse ei ole ollut oikeasta mikroaaltouunista vaan jostain
kokeilusta joka liittyi siihen. Joissain tiedoissa tämä on tulkittu
sellaiseksi, että saksalaiset olisivat silloin jo käyttäneet sitä
uunina. Luulen, että kyseessä lienee ehkä väärinkäsitys tai jotain.
Post by Tuomo Auer
Joka tapauksessa sivun http://www.gallawa.com/microtech/history.html mukaan
mikroaaltouunin keksijä on Percy Spencer, joka työskenteli Raytheonilla.
Hänen patenttihakemuksensa http://www.gallawa.com/microtech/history.html on
kirjattu vuonna 1945. Yleensä patentin saamisen ehtona on, että keksintö on
uusi. Jos menetelmä olsi ollut tunnettu jo 1930-luvulla, niin patenttia
tuskin olisi saatu.
Tietenkin patentin saa jos sitä kukaan ei ole vielä patentoinut.
Ehkä nyt pyörälle ei saa mutta kyllä tuolle varmaan olisi Oskar
saanut jos olisi sen uuniksi rakentanut. Tarkempia tietoja minulla
ei ole siitä mihin väitteet sakasalaisista mikroaaltouuneista
30-luvulta perustuvat. Olisiko antinatsipropagandaa. :-D

Matti Käki oh2bio
Tuomo Auer
20 vuotta sitten
Permalink
Post by Matti Kaki
says...
Tietenkin patentin saa jos sitä kukaan ei ole vielä patentoinut.
Ehkä nyt pyörälle ei saa mutta kyllä tuolle varmaan olisi Oskar
saanut jos olisi sen uuniksi rakentanut. Tarkempia tietoja minulla
ei ole siitä mihin väitteet sakasalaisista mikroaaltouuneista
30-luvulta perustuvat. Olisiko antinatsipropagandaa. :-D
Matti Käki oh2bio
Vaan eipä saa. Patentoitavan idean tulee olla entuudestaan tuntematon. Jos
saat idean ja kirjoitat siitä Helsingin Sanomien yleisönosastolla ennen
patentin hakua, niin et voi saada patenttia ideaan. Eikä kukaan muukaan voi
enää patentoida kyseistä ideaa. Tämän takia ennen patentin hakua idea tulee
pitää salassa.

Jos idea sapuskan lämmittäminen mikroaalloilla olisi ollut tiedemiesten
tiedossa jo 1930-luvulla, siihen ei olisi voinut saada patenttia
1940-luvulla.

TA
Matti Kaki
20 vuotta sitten
Permalink
In article <d3tm36$fl8$***@nyytiset.pp.htv.fi>, ***@poistatama.hut.fi
says...
...
Onko näin? Luulin, että salassa siksi, ettei kukaan ehdi patentoida ensin.
Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla kerrotaan kyllä näin: "Patentti
on yhteiskunnan keksijälle myöntämä yksinoikeus, jonka vastineeksi keksijän
on sallittava keksintönsä julkaiseminen. Patentin voi saada teollisesti
käyttökelpoiseen keksintöön, joka on uusi ja eroaa olennaisesti aikaisemmista."

Tuo "eroaa olennaisesti aikaisemmista" on se taikasna jota tarkoitan. Kun
joku on ensin keksinyt jonkin keksinnön, vaikapa magnetronin niin sitä voi
edelleen kehittää laittamalla sen vaikka termospullon korkkiin ja nappia
painamalla lämmittää kahvit itselleen matkalla. No niin. Nyt ei taas olisi
pitänyt ketoa. Kohta joku (toinen) on termospullomikroaaltouunimiljonääri. :-)

Matti Käki oh2bio
Tuomo Auer
20 vuotta sitten
Permalink
...
TKK:n patenttikurssin (jonka joskus ihmeekseni suoritin arvosanalla 5)
oheismateriaalina oli PRH julkaisu "Haetko patenttia? Opas
patentinhakijalle" ISBN 951-47-1171-8, sivu 6:

"MINKÄLAISEEN KEKSINTÖÖN PATENTTIA VOIDAAN MYÖNTÄÄ

Patentti myönnetään vain keksintöön, joka on uusi, eroaa olennaisesti
aiemmin tunnetusta ja joka myös toimii hakemuksessa esitetyllä tavalla.
Hakijan ei pidä julkistaa keksintöään ennen patentinhakua, sillä julkiseksi
tullut keksintö ei enää ole uusi eikä siis myöskään patentoitavissa. Jos
keksintö on sen luontoinen, että siihen voidaan hakea sekä patenttia että
mallisuojaa, hakemukset on jätettävä virastoon samana päivänä, taikka
mallisuojahakemus on pyydettävä pitämään salaisena (korkeintaan 6kk) ja
patenttihakemus on jätettävä virastoon ennen sen julkiseksi tuloa, jotta
mallisuojahakemus ei muodostuisi patenttihakemuksen esteeksi."

TA
Tuomo Auer
20 vuotta sitten
Permalink
Post by Matti Kaki
Tuo "eroaa olennaisesti aikaisemmista" on se taikasna jota tarkoitan. Kun
joku on ensin keksinyt jonkin keksinnön, vaikapa magnetronin niin sitä voi
edelleen kehittää laittamalla sen vaikka termospullon korkkiin ja nappia
painamalla lämmittää kahvit itselleen matkalla. No niin. Nyt ei taas olisi
pitänyt ketoa. Kohta joku (toinen) on termospullomikroaaltouunimiljonääri. :-)
Matti Käki oh2bio
Jos jollakin on patentti mikroaaltouuniin, joka määritellään suorakaiteen
muotoiseksi metalliastiaksi, jossa lämmitetään ruokaa mikroaalloilla, niin
siinä tapauksessa mikroaaltouunitermospullo olisi ollut patentoitavissa, jos
kukaan muu ei ole sitä aiemmin patentoinut. Samaten olisi kuusikulmainen
mikroaaltouuni.

Tämätyyppisten patenttiloukkausten estämiseksi keksintö kuvataan
patenttivaatimuksissa mahdollisimman ympäripyöreästi kuitenkin niin että
keksintö on patentoitavissa ja ilmenee vaatimuksista. Jos vaatimusten
sanamuoto on liian ympäripyöreä, hakemus loukkaa aiempia patentteja ja
patentti ei siten ole saatavissa. Spencerin patentin nimi ainakin
kuvatekstin mukaan lienee "Method of treating foodstuffs", mikä on hyvinkin
ympäripyöreä. Uunista siinä ei puhuta mitään. Mikroaallot käyvät ilmi
kuvasta, mutta kammion muotoon ainakaan kuva ei ota mitenkään kantaa. Yhtenä
mahdollisuutena väläytetään liukuhihnaa tuomaan uutta ruokaa.

TA
marska
20 vuotta sitten
Permalink
...
Niinpä. Sarjakuvissa ym. vastaavissahan patentin hakija on
kanniskelemessa keksimäänsä vehjettä patenttitoimistoon. Todellisuudessa
patentti on yleensäkin menetelmä eikä laite.

Marska
Jouni Saari
20 vuotta sitten
Permalink
Post by Matti Kaki
Tietenkin patentin saa jos sitä kukaan ei ole vielä patentoinut.
Euroopassa: kukaan ei ole saanut julkaista keksintöä tai käyttänyt keksintöä
julkisesti ennen hekemista, eli oltava uusi julkisen tiedon valossa. Siis
jos soltut kikkaili tutkalähettimen kanssa, eivätkä julkaisseet
testituloksia, se ei estäisi patentointia edes Euroopassa. JA tuskin
sotilaat julkaisivat mitään sodan aikana..

USA:ssa on first to invent -perusperiaate, eli saat itse julkaistakin,
kunhan saat todistettua, että olet keksijä, nykyään määräajan oikeus hakea
patenttia julkaisusta. Ja ennen vanhaan USA:n uutuusvaatimus koski vain
USA:ta, eli saksalainen käyttö ei estänyt US-patenttia, keksintö piti tuoda
USA:han, jotta se oli jenkkien mielestä olemassa:-). Ennen vanhaan
USA-patenttia pystyi täydentämään "ikuisesti" ja se oli voimassa 17 vuotta
myöntämisestä. Nyt maailma on yhtenäisempi.
Post by Matti Kaki
Ehkä nyt pyörälle ei saa mutta kyllä tuolle varmaan olisi Oskar
saanut jos olisi sen uuniksi rakentanut. Tarkempia tietoja minulla
ei ole siitä mihin väitteet sakasalaisista mikroaaltouuneista
30-luvulta perustuvat. Olisiko antinatsipropagandaa. :-D
Paljon on keksitty juttuja tajuamatta, että keksintö o hyödyllinen. JA oltu
julkaisematta ja käyttämättä julkisesti.
Jouni Kaskiharju
20 vuotta sitten
Permalink
Post by Jouni Saari
USA:ssa on first to invent -perusperiaate, eli saat itse julkaistakin,
kunhan saat todistettua, että olet keksijä, nykyään määräajan oikeus hakea
patenttia julkaisusta. Ja ennen vanhaan USA:n uutuusvaatimus koski vain
USA:ta, eli saksalainen käyttö ei estänyt US-patenttia, keksintö piti tuoda
USA:han, jotta se oli jenkkien mielestä olemassa:-). Ennen vanhaan
USA-patenttia pystyi täydentämään "ikuisesti" ja se oli voimassa 17 vuotta
myöntämisestä. Nyt maailma on yhtenäisempi.
Yhtenä hyvänä esimerkkinä Tapio Köykän vahvari jonka jenkit omi heti...

Köykkää:
http://www.kolumbus.fi/epap/voimaradio/cv2.html

Paras:
"1976 sain kehitetyksi uuden puolijohtein toimivan vahvistimen, joka
antaa yhtä puhtaan toiston kuin patentti 27332 mukaiset
putkivahvistimet. Tässä yhteydessä voidaan mainita, että ulkomailla
ollaan palaamassa takaisin putkivahvistimiin, kun on kyllästytty huonoon
ääneen. Tätä ei Suomessa tarvitse tehdä." :)
--
jk
Tuomo Auer
20 vuotta sitten
Permalink
...
Mutta mikroaaltouuneissa käytetty ontelomagnetroni keksittiin vasta
1940-luvulla Britanniassa. Wikipediasta:

Simple two-pole magnetrons were developed in the 1920s but gave relatively
low power outputs. The cavity version proved to be far more useful.

There was an urgent need during radar development in World War II for a
high-power microwave generator that worked in shorter wavelengths - around
10 cm rather than 150 cm - available from generators of the time. In 1940,
at Birmingham University in the UK, Professor John Randall and Doctor Harry
Boot produced a working prototype of the cavity magnetron, (usually referred
to then as a resonant-cavity magnetron) and soon managed to increase its
power output 100-fold.

An early 3kW version built by G.E.C. and given to the U.S. government in
August 1940 was called "the most valuable cargo ever brought to our shores".
At the time the most powerful equivalent microwave-producer available in the
US (a klystron) had a power in the tens-of-watts. Curiously, in order not to
draw attention to the value of the package, it was not dispatched under
guard but sent by regular parcel post. The cavity magnetron was widely used
during World War II in microwave radar equipment, and is often credited with
giving Allied radar a considerable performance advantage over German and
Japanese radars, thus directly influencing the outcome of the war. Indeed,
during the Battle of Britain, radar (then called Radio Direction Finding or
RDF) was crucial to the outcome of the battle, though these early radars
actually predated the cavity magnetron and gave only crude displays. The
Germans were convinced that to achieve any defence of the skies, the British
Royal Air Force (RAF) would have to fly standing patrols which would be
expensive on both men and machines. Instead the RAF were able to remain on
standby on the ground, and the Germans couldn't initially figure out why the
RAF fighters were waiting behind the first cloud as they flew over Britain's
shores.

Since then, many millions of cavity magnetrons have been manufactured; some
for radar, but the vast majority for another application that was completely
unanticipated at the time - the microwave oven.
Post by Matti Kaki
Oskar Heil ja Agnesa Arsenjewa-Heil kokeilivat mikroaalloilla 1935.
Kaveri muuten kkeksi FET:in toimintapaeriaatteen. Liekö Oskari tehnyt
vaimolleen ensimmäisen mikroaaltouunin? Vai jäikö ajatusasteelle?
Matti Käki oh2bio
Käyttivät kokeissaan ilmeisesti klystronia. Klystroneistakaan ei ennen
toista maailmansotaa saatu kummoisisakaan tehoja, joten tuskinpa Oskari edes
pohti mikroaaltouunia.

Work on klystrons became very intensive during WWII. Radar was
independently invented in Germany and Britain before the war, and was
initially implemented at UHF frequencies using triodes as sources. The
1941 invention of the magnetron by Randall and Boot in Britain provided a
power source suitable for airborne high frequency radar transmitters. The
same year, (and before Pearl Harbor) a visit by British scientists to
America launched an extraordinary collaboration between Britain and the US,
which resulted in magnetrons and klystrons being manufactured for the war
effort in Western Electric, Sperry, and other American factories. The
reflex version of the klystron, perfected at Sperry and in British
laboratories, served as the local oscillator in super heterodyne radar
receivers. Together, the magnetron and the reflex klystron made possible
airborne S-band radar, a major factor in securing air superiority for the
RAF. "Power" klystrons did not exist during the war. It would appear that
the primary reason was lack of adequate beam optics. Klystron amplifiers
were mostly of the 2-cavity type, usually without focusing magnets, often
with gridded gaps. Beam transmission below 50% was common. In these
circumstances one could not expect average power above a few watts, and that
made klystrons unsuitable for transmitter use. In early 1944, Ed Ginzton,
then at Sperry, visited Britain to exchange information on Doppler radar and
"to become acquainted with the development of velocity-modulated tubes in
England." He was very impressed with an EMI two-resonator, external-cavity
klystron, the CV (Common Valve) 150. Ginzton was very impressed. He writes:

".I saw a klystron of a remarkably simple design which produced 20,000 watts
of power, well beyond any klystron made in the United States at that time.
The fact that it was so simple and so beautiful impressed me enormously, and
led me to develop a still bigger tube a few years later."




TA
Matti Kaki
20 vuotta sitten
Permalink
In article <d3tebh$a9s$***@nyytiset.pp.htv.fi>, ***@poistatama.hut.fi
says...
Post by Tuomo Auer
Post by Matti Kaki
says...
Oskar Heil ja Agnesa Arsenjewa-Heil kokeilivat mikroaalloilla 1935.
Kaveri muuten kkeksi FET:in toimintapaeriaatteen. Liekö Oskari tehnyt
vaimolleen ensimmäisen mikroaaltouunin? Vai jäikö ajatusasteelle?
Matti Käki oh2bio
Käyttivät kokeissaan ilmeisesti klystronia. Klystroneistakaan ei ennen
toista maailmansotaa saatu kummoisisakaan tehoja, joten tuskinpa Oskari edes
pohti mikroaaltouunia.
Tämä kyllä pitää paikkansa joten ilmeisestikään lähdetietojen viittaus
saksalaisten mikroaaltouuneista ei ehkä sittenkään johda heihin vaikka
saivatkin käsittääkseni aikaan suuria tehoja. Mutta mistä sitten moinen
väite? Onko alla oleva siis Aprillipilaa? En kylläkään löytänyt mitään
vahvistusta tälle seuraavalle väitteelle:

"Although microwave ovens were used in Germany as early as the 1930s,
after the war American companies such as Raytheon were in a better
position to develop and market them."

http://www.ieee-virtual-museum.org/exhibit/exhibit.php?id=159265&lid=1&seq=8

Matti Käki oh2bio
Tuomo Auer
20 vuotta sitten
Permalink
...
ieee luo kyllä uskottavuutta linkin väitteelle, mutta en ainakaan nopesti
googlettamalla löytänyt tuolle vahvistusta. Toisen maailmansodan tutkissahan
tarvittiin kipeästi mikroaaltolähteitä tutkien resoluution parantamiseksi.
Liittoutuneet onnistuivat tässä paremmin. Ihmettelen kyllä suuresti, että
jos saksalaisilla olisi ollut tehokas mikroaaltolähde jo 1930-luvulla
käytössä, niin sitä olis käytetty pelkästään (puolisalaisesti) ruoan
lämmittämiseen eikä sodan aikaan tutkissa.

TA
Vesa T. Korhonen
20 vuotta sitten
Permalink
Post by Tuomo Auer
ieee luo kyllä uskottavuutta linkin väitteelle, mutta en ainakaan nopesti
googlettamalla löytänyt tuolle vahvistusta. Toisen maailmansodan tutkissahan
tarvittiin kipeästi mikroaaltolähteitä tutkien resoluution parantamiseksi.
Liittoutuneet onnistuivat tässä paremmin. Ihmettelen kyllä suuresti, että
jos saksalaisilla olisi ollut tehokas mikroaaltolähde jo 1930-luvulla
käytössä, niin sitä olis käytetty pelkästään (puolisalaisesti) ruoan
lämmittämiseen eikä sodan aikaan tutkissa.
Muistan itse kuulleeni tähän liittyvän jutun radiotekniikan proffalta joskus
toistakymmenta vuotta sitten, ennen www-aikaa. Kertomuksen oikeellisuutta en ole
sittemmin tarkastanut.

Tarinan mukaan sakut saivat 40-luvulla käsiinsä liittoutuneiden ontelomagnetronin.
Tietenkin he avasivat sen ja huomasivat vihulaisen saaneen kuin saaneenkin
aikaiseksi toimivan ja tehokkaan mikroaalto-oskillaattorin. Mutta mitäpä tarkka
saksalainen silmä huomasikaan? Magnetronin sisällä oli tinamöykkyjä, jotka mitä
ilmeisimmin olivat hieman huolimattoman asentajan kolvista lähtöisin.
Preussilaisella täsmällisyydellä magnetroni kopioitiin, mutta kolvin kanssa oltiin
huolellisempia ja varottiin levittelemästä sitä tinaa joka paikkaan. Tokihan
huolellisesti koottu putki antaisi takuuvarmasti enemmän tehoa kuin pienessä
brittiläisessä viskisievässä koottu viritelmä.

Ikävä kyllä teutoonien magnetroni ei lähtenyt pörräämään ihan halutulla tavalla.
Tinaroiskeet kun olivat (mikroaaltomiehille nykyään sangen tuttuja) kokeellisia
viritysjuttuja, jotka oli laitettu onteloiden sisään tarkoituksella...


Vesa

--
vesapistekorhonen at ikipistefi
Simoc
20 vuotta sitten
Permalink
Post by Matti Kaki
Tiedätkö ketään (edeleen elossa olevaa) joka olisi käyttänyt
kuparijohtoa elementteinä?
Siis tarkoittanet ihan vaan kuorittua kuparipiuhaa jota tökätty
makkaran päistä jonkun matkaa sisään, minä olen. Lämpenee ihan hyvin,
mutta poksahti ne ohmipisteet (ja käryt) silläkin. Ei tosin ollut kuin
~2-3cm lankaa molemmissa päissä, ois voinu olla parempi jos ois
kosketuspintaa ollu enemmän.
Jouni Kaskiharju
20 vuotta sitten
Permalink
...
Joo, kiekurassahan oli induktanssia virranrajoittimena.. ;)

Mulla oli sellainen mielikuva, että 'teekkarilenkki' paistettiin
pullonkorkkien välissä eli piuhat kossukorkin läpi ja korkit painettiin
lenkin päihin..

Nykymakkarat pitäis paistaa taajuusmuuttajalla ja korkealla taajuudella
elektrolyysin minimoimiseksi ;)))) Tasavirtalenkkiä ei syö erkkikään :-P
--
jk
Seppo Koivisto
20 vuotta sitten
Permalink
...
http://www.oubs.fi/mpg/1990/ohmimakkara.avi
Pituus: 00:08:36, Tiedoston koko: 29 Mt
Jouni Nordlund
20 vuotta sitten
Permalink
Jouni Kaskiharju kirjoitti viestissä
Post by Jouni Kaskiharju
Nykymakkarat pitäis paistaa taajuusmuuttajalla ja korkealla taajuudella
elektrolyysin minimoimiseksi ;)))) Tasavirtalenkkiä ei syö erkkikään :-P
Entä jos tunkisi lerssin tv:n kaskadin ja sitä mahdollisesti ympäröivän
maadoitetun "suojaritilän" väliin... tai ei, älä yritä tätä kotona :-)
--
Jouni Nordlund
Don't worry about people stealing an idea. If it's original,
you will have to ram it down their throats. - Howard Aiken
Matti Kaki
20 vuotta sitten
Permalink
In article <***@news.mbnet.fi>, ***@mbnet.fi
says...
Post by Jouni Nordlund
Jouni Kaskiharju kirjoitti viestissä
Post by Jouni Kaskiharju
Nykymakkarat pitäis paistaa taajuusmuuttajalla ja korkealla taajuudella
elektrolyysin minimoimiseksi ;)))) Tasavirtalenkkiä ei syö erkkikään :-P
Entä jos tunkisi lerssin tv:n kaskadin ja sitä mahdollisesti ympäröivän
maadoitetun "suojaritilän" väliin... tai ei, älä yritä tätä kotona :-)
Niin. Tuo pitäisi ehdottomasti olla julkista huvia. :-)

Spede olisi sen voinut tehdäkin mutta kun ei enää ole tekemässä
showesityksiään. Olihan joskus 60-luvulla muunmuossa sähkölevyllä
istumisen kilpailu siitä kuka istuu sähkölevyllä pisimpään. Ja se
oli vielä teryleenihousuaikakautta. Oliko se muuten Spede vai Tarva?

Matti Käki oh2bio
Jouni Nordlund
20 vuotta sitten
Permalink
Post by Matti Kaki
Niin. Tuo pitäisi ehdottomasti olla julkista huvia. :-)
Spede olisi sen voinut tehdäkin mutta kun ei enää ole tekemässä
showesityksiään. Olihan joskus 60-luvulla muunmuossa sähkölevyllä
istumisen kilpailu siitä kuka istuu sähkölevyllä pisimpään. Ja se
oli vielä teryleenihousuaikakautta. Oliko se muuten Spede vai Tarva?
Lerssillä muuten tarkoitin ihan syötävää makkaraa. Amiksen opettaja
käytti kaskadi-demoiluunsa erotusmuuntajaa ja ruuvimeisseliä.
--
Jouni Nordlund
Don't worry about people stealing an idea. If it's original,
you will have to ram it down their throats. - Howard Aiken
kati sinenmaa
20 vuotta sitten
Permalink
Post by Tauno Voipio
Post by marska
Kaveri kertoi paistaneensa nakkeja 230V:lla. Johdot nakin päihin ja
töpseli seinään. Mutta jos liian kauan paistaa, se poksahtaa ja tulee
HK:n kiekuralenkki taisi olla parasta materiaalia tuohon
käsittelyyn.
60-luvulla me käristettiin sähköllä Tapolan lenkkiä,
jonka maulle ei voittajaa ole. Ah, niin tirisevää rasvaa
ei enää edes nähdä kuin korkeintain munkkeja
paistettaessa.

ruokatunti oli vain puolituntia, joten ei sitä
voinut tuhlata makkaran paistoon....
Nuuska
20 vuotta sitten
Permalink
Tervehdys

Niistä tulee oikein onnistuneita, kun käyttää pienempää jännitettä esim
Variacilla 100V.

Jenkeissä on kaupoissa myynnissä muovirasia, jonka pohjassa on paikka
useamman nakin "rinnankytkennälle" ja kansi suljettaessa piiri kytkeytyy.
Tulee aika lailla höyrymakkaroita. Kontaktipinnat ovat kartiomaisia, joten
"ohmimakkarapisteitäkään" ei tule.

HK:n sininen on jo melko sopivan kokoinen kahden ruuvimeisselin kanssa
suoraan verkosta kypsennettäväksi.

Ja vielä muistutukseksi:

Olkaa varovaisia, ettette pääse www.darwinawards.com listalle.
Muistakaamme tällä palstalla ollutta aihetta "Kyllä myyrät lähtee"

Hauskaa kevättä itse kullekin toivoo

Nuuska
S
20 vuotta sitten
Permalink
...
Itse olen havainnut tuon hitsautumisen myös kahdella toisissaan kiinni
olevalla nakilla, lisäksi nakkien kosketuskohta saattaa palaa mustaksi.
Olenpa nähnyt myös kipinän kahden nakin välissä, vai olivatkohan
makkaroita. Mikrossa ei tuolloin taatusti ollut mitään metallia. Joku
nakkeihin kerääntyvä sähkövaraus on käynyt mielessä.

Ilmiö on askarruttanut meikäläistä jo kauan, mutta toivottavasti tähän
nyt löytyy vastaus.


-S-
Kim Fallström
20 vuotta sitten
Permalink
Post by S
Itse olen havainnut tuon hitsautumisen myös kahdella toisissaan kiinni
olevalla nakilla, lisäksi nakkien kosketuskohta saattaa palaa mustaksi.
Olenpa nähnyt myös kipinän kahden nakin välissä, vai olivatkohan
makkaroita. Mikrossa ei tuolloin taatusti ollut mitään metallia. Joku
nakkeihin kerääntyvä sähkövaraus on käynyt mielessä.
Nakit toimivat antenneina. Kahden vierekkäisen nakin pään välillä
on jännite-ero (suurtaajuuisen jännitteen ero). Kun päät koskevat
toisiaan kulkee nakkien välillä sähkövirta. Kosketuspinnan ollessa
tarpeeksi pieni kasvaa paikallinen virtatiheys ja vastaavasti
lämmöntuotto (SAR, W/kg) niin suureksi massayksikköä kohden,
että nakki palaa kosketuskohdasta. Mikäli nakkien kosketuspinta
olisi pinta-alaltaan suurempi niin palamista ei tapahtuisi. Nyt
sarjaan kytkettyjen vastusten (nakki A, kosketuskohta, nakki B)
kautta kulkeva rf-virta tuottaa eniten lämpötehoa suurimmassa
vastuksessa eli kosketuskohtassa, jolla sattuu lisäksi olemaan
pienin massa lämmitettävänä.

Kim
S
20 vuotta sitten
Permalink
...
Kiitän kattavasta selostuksesta! Nyt selvisi sekin pulma ja voin nukkua
yöni rauhassa :-)

-S-
Hammaskejju
20 vuotta sitten
Permalink
...
Tämä oli aika tyhjentävä selitys ja toi hyvin vastauksen moniin
askarruttaneisiin kysymyksiin. Kiitos :)
Petro Simonen
20 vuotta sitten
Permalink
...
Tämä oli aika tyhjentävä selitys ja toi hyvin vastauksen moniin
askarruttaneisiin kysymyksiin. Kiitos :)
Loading...