Post by H. Markus LangAarni Penttilän
kieliopissa (1960) todetaan seuraava: "Kantasanan ja johdannaisen suhde
ei aina ole, kuten näkyy, säännöllinen.
Kyynikko voisi jopa sanoa, että se on yleensä epäsäännöllinen, mutta
kovasti etsimällä kielentutkija onnistuu kuvaamaan sen jotenkin
säännölliseksi. Joskus jopa tietoinen kielenohjailu onnistuu muuttamaan
sitä piirun verran säännöllisemmäksi.
Post by H. Markus LangNiinpä esimerkiksi Kaustise- : Kaustis- > Kaustinen > kaustislainen,
kokoomuslainen ~ kokoomukselainen ja siis myös astelainen ~ asteelainen.
Hämmentävää. "Kokoomukselainen" raastaa kielikorvaani, mutta se näköjään
on kuin onkin käytössä, joskin paljon harvinaisempana kuin "kokoomuslainen".
Post by H. Markus LangHeittomerkkiä olisi syytä käyttää johdonmukaisuuden vuoksi.
Heittomerkin käyttö ei muutenkaan ole kovin johdonmukaista. En
kuitenkaan usko, että kannattaa ruveta muuttelemaan sen sääntöjä yhdessä
asiassa noin vain ja henkilökohtaisen näkemyksen takia.
Post by H. Markus LangHeittomerkillä osoitetaan, että kirjoitettuna konsonanttiin päättyvä
sana päättyy todellisuudessa vokaaliin.
Tällaisen osoittamisen tarpeellisuutta ei koskaan ole osoitettu. Miksi
ei voisi kirjoittaa "shown" tai "Bordeauxn"? Jos syynä on kirjoitusasun
estetiikka, niin herää kysymys, kuka on tutkinut, mikä miellyttää
lukijoiden enemmistöä?
Post by H. Markus LangVastaavasti kuin vaikkapa
nimestä Kant tehdään vokaalivartaloinen lisäämällä -i- riippumatta
siitä, onko kyse taivutus- vai johtopäätteestä, olisi
Non sequitur. Sidevokaali tarvitaan, jotta sanaan voidaan liittää
suomenkielinen pääte edes jotenkin sujuvasti, ja sidevokaali esiintyy
sekä ääntämyksessä että kirjoituksessa. (Ei nyt puututa siihen, että
useinkin sidevokaali on kirjoituksessa e alkukielisen kirjoitusasun
mukaan mutta ääntämyksessä i, esim. Netscape : Netscapen [netskeip :
netskeipin].)
Miksi pitäisi jotenkin osoittaa vokaalivartaloisuus?
Post by H. Markus LangKant : Kantin > kantilainen mutta kantmainen
Siis ilman mitään hipsukoita.
Post by H. Markus LangFoucault : Foucault'n > foucault'lainen mutta foucaultmainen.
Tässä ei mitään sidevokaalia tarvita, ja vartalo on aivan sama
kummassakin johdoksessa. Miksi heittomerkillä pitäisi osoittaa jotain -
ja mitä? Sekö, että sanassa olisi sidevokaali, jos se ääntyisi
konsonanttiloppuisena.
_Sellaisen_ logiikan kyllä ymmärtäisin, että heittomerkkiä käytetään
myös johtopäätteen edellä: foucault'lainen, foucault'mainen. Tässä
täytyy palata kysymään, miksi heittomerkki tarvitaan taivutuspäätteen
edellä. Kun saamme siihen vastauksen, voimme arvioida, soveltuuko sama
argumentti myös johtopäätteeseen. (Oikeasti emme varmaankaan saa mitään
vastausta.)
Post by H. Markus LangKuinka possessiivisuffiksi liitettäisiin, jos heittomerkkiä
käytettäisiin _vain_ taivutuspäätteen edellä?
Varmaankin ilman heittomerkkiä.
Post by H. Markus LangJos kaveri on kadottanut
kaksi kirjaa, voin kysyä häneltä: "Löysitkö jo Kantisi ja Foucault'si?"
Tai sitten "Löysitkö jo Kantisi ja Foucaultsi?" Kirjoitusasu on hiukan
oudon näköinen, mutta outo on ilmaisutyyppikin. Tokihan ns.
omistusliitettä voi käyttää tällaisessakin yhteydessä, mutta kyse on
niin harvinaisesta tapauksesta, että sitä ei ole osattu ajatella
sääntöjä sorvattaessa.
Ns. omistusliitteen liittämistä ei voi pitää varsinaisena taivutuksena,
joten sääntöjen mukaan heittomerkkiä ei käytetä. Sama koskee
liitepartikkelin käyttöä vieläpä varmemmin, sillä se ainakaan ei ole
taivutusta. Olisi siis kirjoitettava "Foucaultpa", "Foucaultkin" jne.
Toisaalta jos haluat käyttää heittomerkkiä, voit vedota sääntöön, jonka
mukaan "puolilainausmerkillä voi osoittaa, mikä on vierasperäisen sanan
tai nimen perusmuoto, jos se on muuten epäselvä" (Kiekello 3/1998 s.
47). Esimerkeissä tosin on taivutusmuotoja (Sir'iksi, Martini'lle),
mutta säännön sanamuotohan on varsin väljä - joskin ohjeissa seuraavaksi
varoitetaan käyttämästä heittomerkkiä "jos sanan tai nimen perusmuoto on
pääteltävissä yleistiedon tai tekstiyhteyden perusteella".
Niinpä sääntöjä tarkasti noudattaen saisit käyttää kirjoitusasua
"Foucault'si" asiayhteydessä, jossa Foucault'ta ei ole aiemmin mainittu
ja jossa Foucault-nimeä ei voi pitää lukijoille ilman muuta tuttuna.
Post by H. Markus Lang(Possessiivisuffiksi liitetään tällaisessa tapauksessa vahvaan
vokaalivartaloon.)
(Se taas on epäolennaista.)