Post by -- Pauli --Aina palokuntien touhuja uutisissa tmv katselleena on ihmetyttänyt
etteikö tuossa tapahdu mitään kehitystä. Maallikosta ainakin tuntuu
siltä että pääperiaatteena on h--tisti vettä matalalla paineella
palokohteeseen aiheuttaen mahdollisimman suuret vesivahingot..
Itseasiassa kyllä on tapahtunut kehitystä. Ruotsi ja Suomi ovat
olleet edelläkäviöinä kehittäessään huonepalon (huoneistopalon)
sammutusta 80-luvulta lähtien. Ovat maailmalta (Jenkit ja Britit)
tulleet Suomeenkin hakemaan oppiaan. Tätä harjoitellaan simulaat-
toreissa, mm. merikonteissa ja betonisissa rakennuksissa eli
ns. palotaloissa. Lisää tietoa voi hakea Googlella ja eri
palokuntien kotisivuilta, sitä on saatavissa runsaasti.
60-luvun alussa paloautoissa oli ns. korkeapaineiset pumput, joilla
saatiin n. 50-60 bar:in paine ja hyvä sumu. Helsingin pelastus-
laitoksen autoissa oli "samanlaiset" käytössä 90-luvulla. Ne on
kuitenkin poistettu, koska aika on ajannut ohi ja niissä on
omat ongelmansa (mm. letkujen kestävyys).
Nykyisin kehitys on tapahtunut lähinnä suihkuputkissa ja niiden
käyttötekniikassa. Käyttöpaine on noin 8-10 bar, joka on sopiva
kun ottaa huomioon käytettävät pumput, letkujen kestävyys ja letku-
kitkat sekä käyttäjät. Suihkuputkien oikealla käytöllä huonepalo
sammuu pienin vesivahingoin, jopa alle 10 litran vesimäärällä.
Kaiken A ja O on aika. Jos kohteeseen päästään ennen yleissyt-
tymisvaihetta, ei käytettävä vesimäärä ole kovin suuri. Mutta
jos tila/huoneisto on täysin syttynyt (palokaasutkin palavat,
lämpötila 800...1000 astetta), niin vettä tarvitaan jäähdyttämiseen
paljon. Tämä on jo sammuttajan työturvallisuuskysymys. Siis,
palokunnan nopea toimintavalmiusaika eli nopea lähtö- ja ajoaika
auttavat vähentämään vesivahinkoja. Suurimmissa kaupungeissa
tähän yleensä päästään.
Vettä tarvitaan siis paljon vain, jos palo on yltynyt jo niin
suureksi ettei siälle ole turvallista mennä. Tämä on suurissa
kaupungeissa harvinainen tilanne, joten yleensä vesivahingot
jäävät sammuttajien ammattitaidon, lyhyen toimintavalmiusajan,
aikaisen hätäilmoituksen sekä hyvän kaluston takia pieniksi.
Yleensä uutisoidaan vain nuo tapahtumat, joissa tulipalo on
ehtinyt kehittyä liikaa ennen palokunnan tuloa. Kuvia onnistuneista
sammutustapahtumista (joita ne 99% ovat) ei taas uutisoida :(
Lisää suihkuputkista:
http://www.veljeksetkulmala.fi/Suihkuputki_vertailu_KULMALA.pdf
Lisää sammutustekniikasta:
http://www.hut.fi/Yksikot/Talo/opetus/Patuper/RissanenKoski/sammuttaminen_ja_sammutteet.doc
Post by -- Pauli --/mutu: Tuntuisi siltä että tavallinen painepesurikin olisi tehokkaampi
levittämään vettä sumuna kuin se perinteinen parin tuuman letku vaikka
siinä sitten onkin pisarasuuttimet päässä.
Huone- ja rakennuspalon sammuttamisessa on tietty minimivesimäärä
joka tilaan tulee saada, jotta lämpötila laskee. Tämä saadaan vain
suurella vesimäärällä (39 mm tai 52 mm letku). Ideaalissa sammutus-
tapahtumassa kaikki vesi höyrystyy, jolloin ei tule yhtään vesivahin-
koja. Koska ideaalia ei saavuteta, tulee aina vähän vesivahinkoja.
Yleensä siis todella vähän, paitsi jos tullaan liian myöhään
paikalle (kämppä palaa jo täysillä).
Post by -- Pauli --Luulisi että kevyt
painepesuriletkusto olisi helpompi hallittavakin kuin paksu ja jäykkä
paloletku.
Niin olisi, mutta se veismäärä ei riitä ja pitkillä matkoilla (lue
kymmeniä metrejä) letkukitka muodostuu merkittäväksi. Vielä
jos selvitetään suihku maantasolta neljänteen kerrokseen, on
varma ettei letkun päästä tule vettä lainkaan...
Painpesurista tuleee vettä tulee niin vähän ja niin pienenä pisarana,
etteivät pisarat koskaan kulkeudu itse palokohteeseen vaan ne
höyrystyvät kuumuuden takia jo matkalla. Palo jää siis sammuttamatta.
Siksi tarvitaan hiukan enemmän vettä (ei jatkuvalla virtaamalla, vaan
sykäyksittäin) ja eri kokoisia pisaroita, suuria ja pieniä. Suuremmat
kulkeutuvat loppuun saakka, siis siihen itse palokohteeseen (esim. sohva
olohuoneen nurkassa).
Post by -- Pauli --Varsinkin kohteissa joissa vettä ei ole helposti saatavilla
olisi tuollainen painepesurityyppinen zydeemi helpompi ja tehokkaampi?!
Jäähdytysvaikutus pienillä pisaroilla olis myös parempi.
Kyllä ja ei, ks. kulkeutuminen. Palokunnilla on mukana noin 3000
litraa vettä mukana siinä sammutusautossaan (pelastusauto), jolla
kyllä huoneisto pitää saada sammumaan, jos ollaan paikalla riittävän
ajoissa. Veden saanti ei yleensä ole ongelma. Jos se on ongelma,
niin silloin aika on jo ajanut ohi, eli:
- hälytysilmoitus on tullut liian myöhään
- lähtöaika on ollut liian pitkä (voi olla jopa 15 min. maakunnissa)
- ajoaika ollut liian pitkä (lähin paloasema on liian kaukana)
Tulipalo on jo kehittynyt niin suureksi, etteivät yleensä
vesivahingot ole enään mikään merkittävä ongelma.
Luettelossa ensimmäiseen voimme me kaikki vaikuttaa, toiseen ja
kolmanteen kohtaan voivat kaupungin / kunnan päättävä eli
vaikuttaa.
Post by -- Pauli --Onko kukaan koittanut vaikka notskia sammuttaa painepesurilla?! Niin no
voi olla että notski poistuu suihkun suuntaan sytyttäen uuden kohteen..
Niin poistuisi, mutta pienellä kukkien kasteluun / suihkutukseen
tarkoitetulla suihkepullolla jo pienen nuotion saa tehokkaasti
sammumaan.
No, jos vene on syttyäkseen, niin merellä se palaa varmasti
loppuun saakka, koska palokunnan tulo kestää todella pitkään.
Satamassa tilanne voi olla parempi.
- PP
--
Pasi Pouri
---------------------------------------------------------------------
HUOM! Headerissa oleva mailiosoite on puutaheinää spammereiden takia!
Vastaa osoitteeseen: p.p "miukumauku" dnainternet.net
---------------------------------------------------------------------